Rovaniemen kaupunki
Napapiirin tuntumassa sijaitseva Rovaniemi on Suomen pohjoisin kaupunki, joka houkuttelee talviaikaan turisteja kaikkialta maailmasta tapaamaan sitä yhtä ja ainoaa Joulupukkia.
Tietoa Rovaniemen kaupungista
| Perustettu | 1960 | |
|---|---|---|
| Väestö | 57 888 asukasta | (31.12.2006) |
| Pinta-ala | 8 017,20 km2 | |
| Maapinta-ala | 7 583,32 km2 | |
| Vesipinta-ala | 433,88 km2 | (sisävesiä) |
| Asukastiheys | 7 asukasta/km2 |
| Tuloveroprosentti | 19,00 % | (v. 2007) |
|---|---|---|
| Yleinen kiinteistöveroprosentti | 1,00 % | (v. 2007) |
| Kaupunginjohtaja | Mauri Gardin | |
|---|---|---|
| Kotisivut | www.rovaniemi.fi | |
| Sähköposti | rovaniemi@rovaniemi.fi |
Rovaniemen sijainti
| Lääni | Lapin lääni | |
|---|---|---|
| Maakunta | Lapin maakunta |
Rovaniemen historia
Jäätikön alta asuinpaikaksi
Rovaniemen alue oli edellisen jääkauden aikaan täysin jäätikön peitossa ja vapautuis siitä vasta n. 9000 vuotta sitten. Tuohon aikaan ihmiset valesivat vielä elannon perässä ja saapuivat pian myös jään vapauttamille pohjoisille maille.
Ensimmäiset löydetyt merkit ihmisasutuksesta ovat noin 6000 vuoden takaisia kivi-, luu- ja puuesineitä, joita ihmiset käyttivät jokapäiväisinä tarvikkeina. Noin 3500 ekr. Suomeen levisi uusi keramiikantekotapa, jota alettiin pian kutsua kampakeramiikaksi. Tämä uusi keksintö mahdollisti ohutseinäisempien ja myös tasapohjaisten astioiden teon. Ihmiset oppivatkin koko ajan uusia taitoja keskinäisen kanssakäyntinsä avulla ja esimerkiksi pronssiesineet levisivät Suomeen idän kautta. Myös raudan tekemisen uskotaan tuleen idästä vaeltavien kansojen mukana.
Raudan saapumisen jälkeen ihmiset oppivat pian valmistamaan metallista hyötytarvikkeita, mikä johti siihen, että luontoa kyettiin käyttämään tehokkaammin hyväksi ja ihmisillä oli mahdollisuus asettua pysyvästi paikoilleen.
Pähkinäsaaren rauhan jälkeen 1320-luvulla Rovaniemi siirrettiin Ruotsin vallan alle ja siitä tuli osa Kemin pitäjää ja sen suurta seurakuntaa. Kome vuosisataa myöhemmin Rovaniemestä muodostettiin kemin kirkkoherran alainen kappeliseurakunta ja omaksi seurakunnakseen se pääsi vasta 1785.
Elämää kampakaudelta metsätalouteen
Jo kampakeramiikan aikaan Rovaniemi oli yksi kansainvälisen markkinaverkoston solmukohdista. 1700-luvulla käydyn Pohjan sodan jälkeen valtakunnan päättäjät halusivat panostaa enemmän maatalouteen ja sen kehittämiseen. Katovuosien aikaan viljaa ei riittänyt edes omiin tarpeisiin vaan sitä jouduttiin tuomaan muualta. Niinpä maanviljelyksen rinnalle kehittyikin vahva porotalous, joka työllisti eritoten Saamelaisia.
Vuonna 1850-1895 toteutunu Isojako sysäsi merkittävästi Rovaniemen kehitystä kohti metsätaloutta. Isojaossa kunkin talon hajallaan olevat maaomistukset liitettiin yhtenäisemmiksi tiluksiksi ja sen seurauksena monille tiloille jäi jopa kaksi kolmasosaa enemmän maata hyödynnettäväksi metsätaloudessa. Metsätaloudesta tuli pian merkittävä vaikuttaja rovaniemeläisten vaurauden synnyttäjänä sekä myyntituloje että palkkatulojen ansiosta.
Vallankumouksen ja sotien vaikutukset
Ammattiyhdistystoiminta sai lisää virtaa vuonna 1917 Venäjällä tapahtuneen maaliskuun vallankumouksen johdosta. Suomen autonomia vahvistui ja kansalaisvapaudet palautettiin. Useissa kaupungeissa ja maaseudun teollisuustaajamissa järjestysvalta siirtyi poliiseilta ja tsaarin santarmeilta työväenjärjestöjen perustamille miliiseille tai järjestyskaarteille. Pakkovalta vaihtui vapauteen myös työmarkkinoilla.
Maaliskuun vallankumous aloitti kuohunnan, joka jatkui yli kansalaissodan aina vuoteen 1920 saakka. Vallankumouksen vaikutukset Rovaniemellä olivat muuhun Pohjois-Suomeen verrattuna poikkeuksellisen jyrkät ja sen aiheuttamat sotatoimet punaisia vastaan julmia.
Talvisota ja sitä seurannut Jatkosota olivat tuhoisia Pohjois-Suomelle, sillä sen ilmantorjunta oli puutteellista ja vihollisten koneet saivat vapaasti pommittaa asutuskeskuksia. Aselevon synnyttyä Neuvostoliiton kanssa, koko Lappi evakuoitiin saksalaissotilaiden poistumista odotellessa ja hyvä niin, sillä kaikenkaikkiaan saksalaiset tuhosivat noin 90% koko kauppalasta ja 60% sen maalaiskunnasta.
Kauppalasta yhtenäiseksi kaupungiksi
Vuonna 1785 perustetun Rovaniemen seurakunnan asioista päättämiseen sai ottaa osaa jokainen veroa maksava kuntalainen aina vuoteen 1919 asti, jolloin vaaleilla valitut valuttetut alkoivat päättä asioista. Koulutuksenkin tärkeyttä alettin tuolloin painottamaan ja jo ensimmäisessä kokouksessaan rovaniemeläiset päättivät perustaa kansakoulun. Päätöksestä syntynyt Rantavitikan koulu oli edistyksellinen, sillä se oli koko Pohjois-Suomen ensimmäinen maalaiskansakoulu.
Rovaniemen kunnan keskusta-alue erotettiin vuonna 1929 kauppalaksi ja myöhemmin kun laki helpotti kaupunkien muodostamista, oli Rovaniemi ensimmäisten joukossa hakemassa kaupungiksi. Uuden kaupungin asema vahvistui entisestään, kun vuonna 1936 Lapin läänin muodostuksen yhteydessä Rovaniemestä tuli sen pääkaupunki. Kaupunkiin siirtyi valtionhallinnon ohella myös muista hallinnollisia toimintoja ja palveluja. Kuitenkin vasta sodan jälkeen Rovaniemi muuttui pääosaltaan hallinno, kaupan ja matkailun palveluilla eläväksi kaupungiksi.
Vuoden 2006 alussa Rovaniemen maalaiskunta ja Rovaniemen kaupunki yhdistettiin ja näin muodostui uusi Rovaniemen kunta, josta käytetään kaupunki-nimitystä. Nykyään Rovaniemi on kansainvälinen yliopistokaupunki sekä urheilu- ja kulttuurikaupunki, josta mm. ensimmäinen euroviisuvoittajamme Lordi-yhtye on kotoisin. Kaupunki muodostuu myös kymmenistä kyläkeskuksista, jotka levittäytyvät pitkälle napapiirin kahta puolta Suomen suurimpien jokien; Kemijoen ja Ounasjoen rantamaille. Suurin taajama on Saarenkylä, noin 8.500 asukasta.